INGCAPHEPHE IVEZE IMBONO NGOKUHLASELWA KUKASEKELA MONGAMELI

Unjingalwazi uJéan Steyn, ingcaphephe yobulungisa kulwaphulo-mthetho kwiYunivesithi yaseZululand, uthe ixesha kunye nemfihlo engqonge ukudutyulwa kukaSekela Mongameli uPaul Mashatile kungabonisa ukungavisisani kwezopolitiko kwi-ANC.

“Ixesha lokwenzeka kwesiganeko, intlanganiso yeKomiti eLawulayo yeSizwe yasemva kwe-African National Congress (ANC), kunye nokulibaziseka kwayo ukubhengezwa kunganxulumanisa iintshukumo zangaphakathi ze-ANC okanye amaqela,” uSteyn uxelele IOL News ngoLwesibini.

UMashatile kulindeleke ukuba angenele ukhetho lobumongameli beANC ngo2027.

Ngaphambili iindaba zaxela ukuba isithuthi sikaMashatile sadutyulwa ekuqaleni kwale nyanga ngethuba egoduka evela kwintlanganiso ye-ANC eBoksburg.

Isithethi sakhe, uKeith Khoza, uthi akakhange enze nto uMashatile kwaye lo mba uphantsi kophando lwamapolisa.

Isithethi seNkonzo yamaPolisa oMzantsi Afrika (i-SAPS) kuzwelonke uBrigadiya uAthlenda Mathe uthe i-SAPS ayixoxi okanye ayithethi nto ngokhuseleko nokhuseleko lukaMongameli, uSekela Mongameli, okanye amalungu eKhabhinethi.

Esi sehlo senzeka nanjengoko kukho inkxalabo ngokhuseleko lwamagosa aphezulu kurhulumente.

UMashatile uthi ekuqaleni wayecinga ukuba imoto yakhe ibethe amatye kodwa kamva wafumanisa ukuba umonakalo wawuhambisana nezithonga zompu.

“Eyona nto yenzekayo kukuba ndihamba ngemoto ndisuka kwiNEC, imoto yam yatshayiswa yinto endandicinga ukuba ngamatye ekuqaleni, sathi xa sifika ekhaya, umkhuseli wathi ifuthe libi kakhulu, bafuna ukulithatha ukuze lijongwe kuba uyayazi i-windscreen engangembumbulu ukuba yonakele kungoko besenza uphando,” utshilo.

Nangona kunjalo, ukuthula kwamapolisa kunye ne-ofisi kaMashatile emva kwesi siganeko kuphembelele uqikelelo kumakhasi onxibelelwano, abanye abasebenzisi betyholo lokudutyulwa.

USteyn uthe ukulibaziseka kokubhengezwa koluntu kuphakamisa iiflegi ezibomvu ezinokubakho, kubandakanywa iinkxalabo malunga nokungafihli, ukuba sesichengeni kwezokhuseleko, ubuntununtunu bezopolitiko, kunye nemfezeko yophando.

“Ulibaziseko lweeveki ezintathu lucebisa ukuba kunokwenzeka ukuqhawuka kwemigaqo yonxibelelwano okanye ukucinezelwa ngabom kolwazi,” utshilo uSteyn.

Wongeze ukuba ukwenza izinto elubala kubalulekile ekugcineni ukuthenjwa koluntu.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *